Miksi hermoston tasapaino on tärkeää?

8.12.2023

Meille eläville on kyllä annettu ilmiöimäinen keho! Sieltä löytyy mitä hienompia systeemejä, millä tavalla elämää pidetään yllä. Yksi näistä hienouksista on hermosto. Se vaikuttaa kaikkiin kehon toimintoihin.

Hermosto käsittää keskushermoston (aivot ja selkäydin) sekä ääreishermoston. Ääreishermosto koostuu tahdonalaisia lihaksia hermottavista hermoista sekä autonomisista hermoista, jotka säätelevät tahdostariippumattomia kehon perustoimintoja. Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen (”aktiivista toimintaa ylläpitävään”) hermostoon sekä parasympaattiseen hermostoon (”lepohermostoon”).  Hermoston tasapainoinen toiminta mahdollistaa sen, että keho toimii ihanteellisesti. Terveys perustuu kehon tasapainoiseen toimintaan.

Mitä tämä tarkoittaa arkielämässä? Optimaalinen tilanne on se, että päivän aikana saat hommat tehtyä ja yön aikana saat nukuttua levollisesti illasta aamuun, noin 7-8 tuntia yössä (yksilöllisiä tarve-eroja on). Päivällä sympaattinen hermosto huolehtii mm. vireästä mielentilasta, verenkierron vilkkaasta toiminnasta, tehokkaasta hengityksestä ja energia-aineenvaihdunnan vilkkaudesta. Sympaattisen hermoston aktivoituminen voi myös näkyä tunteiden ja reaktiivisuuden kirjona; ärsyttää, huolestuttaa, pelottaa, ahdistaa, masentaa, raivostuttaa.
Levossa puolestaan parasympaattinen hermosto toimii vilkkaammillaan. Se rauhoittaa elimistöä ja kehoa, mm. laskemalla sydämen sykettä ja verenpainetta, hengitys kulkee myös rennosti. Levossa ruuansulatus tehostuu ja aineenvaihdunta rauhoittuu. Kurkun alueen lihakset toimii vapaasti, mikä vaikuttaa myös puheen tuottamiseen. Hormonitoiminnan, immuunijärjestelmän ja sisäelinten tasapainoinen toiminta mahdollistuu. Mielikin on levollinen.
On aika siis toimia ja on aika levätä, hermostonkin.

Onko tämä nyt näin yksinkertaista? No ei. Ihminen kohtaa arjessaan monenlaisia haasteita. Yksi tekee töitä aamusta iltaan ja nukkumaan mennessä ei keho rauhoitukkaan simsalabim. Toinen huolehtii jatkuvasti omista ja toisten asioista, ja yölläkään ei välttämättä pääse huolistaan eroon. Kolmas liikkuu ja harrastaa liian innokkaasti, jättäen palautumiselle liian vähän tilaa. Neljättä valvottaa yöllä heräilevät lapset. Viides muuten vain tuntee stressaantuneisuutta, vaikka kaikki olisi päällisin puolin hyvin. Elämä meillä ihmisillä on hyvin monennäköistä ja tuntuista, elämänvaiheetkin ovat erilaisia. Mahtuuko elämään kuitenkin myös rentoutumista ja palautumista? Ihmiskeho on tarkoitettu myös rentoutumaan ja palautumaan, jotta tasapaino säilyy.

Arki voi olla omalla tavalla kuormittavaa. Hermostoa tarkastellessa, kuitenkin menneisyyskin vaikuttaa. Millainen kehon jännittyneisyyden tila on? Keho muistaa asioita, vaikka ihmisen tietoinen mieli ei muistasikkaan. Jännitteet ja stressit esimerkiksi lapsuuden ympäristössä on kehossamme, jos niillä ei ole ollut tilaa tulla käsitellyksi sekä hermoston ja kehon tasolla puretuksi. Jännittyneisyys kehossa pitää yllä sympaattisenhermoston aktivaatiota. Tämä saa kehoa epätasapainoon. Millonkas sitä sitten oikein levätään ja palaudutaan, kun varmaan jokaisella meistä on kehon tasolla jännitettä ja kiristystä?  Ei siitä kannata stressiä ja huolta ottaa. Tosin itse olen esimerkiksi siitäjoskus huolehtinut ja stressannut. Miten nyt rentoutumisen parissa työskentelevä voi kantaakkaan kehossaan kaikenlaista? Juttu ei olekkaan siinä, että miten ”loistavasti” on suoriutunut kehonsa ja mielensä hyvinvoinnin ylläpitämisessä vaan siinä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja hermoston tasapainon vaaliminen on ihan jokapäiväinen juttu meillä kaikilla, jotka sitä haluamme vaalia.

Siispä tunnetko olosi levänneeksi aamulla? Tunnetko uteliaisuutta ja iloa elämää kohtaan? Tunnetko yleensä turvallisuuden tunnetta arjessasi? Voiko vatsasi ja ruuansulatuksesi hyvin? Tuleeko illalla uni vaivatta? Palaudutko töistä, harrastuksistasi ja yleensä arjestasi? Voitko hyvin? Oletko terve? Rentoutuuko lihaksesi? Virtaako hengityksesi vapaasti?

Siinä joitakin merkkejä siitä, että myös hermostosi toimii tasapainoisesti. Itse ainakin tunnistan vaihtelua. On aikoja, jolloin on helppo vastata kyllä ja on aikoja, jolloin tunnen hermoston tasapainon epävakautta sekä enemmän kuormittuneisuutta kehossa ja mielessä.

Hermoston tasapainoa voi ylläpitää hyvin monella eri tavalla. Itse asiassa keho kyllä osaa hommansa, jos me vaan annamme sille mahdollisuuden. Yöuni on tärkein hermoston tasapainoa ylläpitävä asia, mutta jos yöuni on karkuteillä, suosittelen vaalimaan rentoutumisen hetkiä pitkin päivää. Millaisissa hetkissä sinä koet palautuvasi ja rentoutuvasi? Vaali niitä. Ja jos haluat kokeilla jotain uutta, niin löytyiskö esimerkiksi tästä sulle rentouttavaa ja palauttavaa muotoa: avanto/ kylmä vesi, rentoutusharjoitukset, meditaatio, hiljentyminen kehon tuntemusten äärelle, luonnossa oleminen, lattialla makaaminen tekemättä mitään, sauna, kehon silittely, hengitysharjoitus... Hermostoa voi myös rauhoittaa hidastamalla tietoisesti tahtia esimerkiksi kotitöitä tehdessä ja luonnossa kävellessä.

Hermoston tasapainoa tukee ja lisää myös käyttämäni menetelmät työssäni. Hermoratahieronta itsessään keskittyy ääreishermoston aktivointiin akupisteiden käsittelyn kautta. TRE-menetelmässä purat kehosi jännityksiä ja stressejä hallitun tärinän kautta. BodyMind Energy Balancing Method -hoidoissa vapaudut myös kehosi kireyksistä ja jännitteistä sekä hermostosi rauhoittuu. Rentoutuminen on matka omaan kehoon ja mieleen. 

Toivon rentouttavia hetkiä arkeesi ja toivotan Sinut myös lämpimästi tervetulleeksi mun hoitoihin ja ohjaukseen!

Lämmöllä Aila

 

Lähteenä käytetty mm. Nienstedt W., Kallio Sinikka 2012 Luut ja Ytimet -ihmiselimistö lyhyesti sekä TRE-ohjaaja -koulutuksen materiaaleja (Törmi, Kirsi 2020).